LOMATUNNELMIA, TREENIÄ JA SYÖTÄVÄÄ

Nyt ollaan siis paljon odotetulla minilomalla Härmän kylpylässä. Vielä ensimmäisenä päivänä flunssa sen verran oli päällä, että rauhallisemmin otin päivän liikunnan osalta. Pikku hiljaa alkaa elämä voittamaan, kipulääkkeitä ei enää mene ja muutenkin nuha sekä kivut alkaa oleen takana. Ikävä homma vain, että mieheni onnistuin tartuttamaan ja hänen lomansa menee sängyn pohjalla :(. Kylä on jännä homma kuinka täynnä virtaa sitä on, kun on viikon verran akkuja kerännyt. Mutta kyllä olenkin ollut tosi reipas, kun olen jaksanut ottaa iisimmin! No kieltämättä olokin kyllä oli niiiiiiiin huono, että ei kyllä ollu liikunta oikeestaan edes mielessä, ihan vain perusasioiden tekeminen oli tosi työlästä. Jo työpaikan portaat toiseen kerrokseen oli suuri koettelemus.

TREENI
Eilen  aloittelin sitten tämän liikuntapuolen, jota olen niin kovasti lomalta odottanut. Meillähän täällä on ilmainen kuntosali, kylpylä ja ilmaisia liikuntavälineitä käytettävissä. Laitoin aamulla kylmän viileästi kellon herättämään ja aloitin aamun lenkillä, niinkuin aloittelen aina, kun on työvuoro eli käyn lenkillä ennen aamupalaa. Syy siihen, että käyn tyhjällä vatsalla ei ole se, että aineenvaihdunta lähtisi paremmin käyntiin tai muuta "hienoa", tai ainakaan en ole itsessäni sellaista huomannut. Vaan olen huomannut, että se on minulle se sopii tosi hyvin. Tulee lähdettyä heti liikkeelle, vähän silleen, että aivot ei vielä oo tajunnu, että liikkeelle lähdetään=). Eikä tarvitse odotella ruoan laskeutumista tai muuta. Sitte on ihana lenkin jälkeen istua syömään aamupala ja istua katsellen televisiota tai tehden muuta mukavaa. Eilen vain ongelmana oli, että aamukahvia en saanut ennen lenkkiä. Yleensä juon pari lasia vettä ja kahvikupin ennen lenkkiä, mutta nyt ihan käytännön syystä kahvia ei ollut tarjolla. Tänä aamuna sitten olin hiukan myöhemmin liikkeellä ja sain aamukahvinkin =).

Sitten eilen aamupalan jälkeen käytiin kuntosalilla. Viime kerrasta tosiaan on viikon verran. Oli käsitreenin vuoro, joka oli ihan hyvä, koska tämä treeni on vähän helpompi ja tosiaan viime kerrasta oli aikaa. Treeni kyllä tuntui, mutta ihmeen hyvästi kuitenkin jaksoi, vaikka taukoakin oli ;).



SYÖTÄVÄÄ
Meillä on täällä puolihoito eli aamupala ja päivällinen on buffet- ruokailulla. Näillä ruoilla pääsee aika pitkälle, muut ruoat pitää sitten hiukan suunnitella etukäteen. Jos aamupalalla syö niin paljon, että "jaksaa" päivälliselle, niin aamupala on kyllä sillon liian iso ja kalorit ei pysy hallinnassa ja kuitenkin taas päivällisellä on kova nälkä, joten sekin syöminen menee herkästi päin prinkkalaa. Eli siis näin kannattaa toimia ja minä toimin näin: tein mukaan 3x "kasvispohjan" eli paistelin paprikaa, sipulia ja kesäkurpitsaa, jotka laitoin rasioihin valmiiksi annoksiksi. Kaveriksi sille ostin salaattipussin kaupasta, tonnikalaa x3 ja raejuustoa. Täällä on mikro käytävällä, jota saa käyttää ja tosi pieni jääkaappi, jonne justiinsa mahtui evääni. Välipalaksi ja iltapalaksi ostin rahkaa, pilttiä ja pähkinöitä sekä proteiinipatukoita. Aamupalalla ja päivällisellä söin ohjeen mukaisesti, hiukan mukaillen tietenkin, koska kaikkia ruokia ei ollut. Mutta aamupalalla oli munakokkelia ( nam!) eli suurinta herkkuani ja kaurapuuroakin oli. Ainoa joka puuttui oli raejuusto, mutta sen korvasin kinkulla, jotta tuli proteiinia. Päivällisellä oli tosi hyvät salaatit ja monenlaista lihaa sekä toisena päivänä, herkkuani lohta, joten myös päivällisen syöminen oli helppoa. Eli siis tässä tämän minun kirjoitukseni ruokapuolen pointti; voit syödä terveellisesti joka paikassa, mutta koskaan en ole väittänyt enkä nytkään väitä, etteikö suunnittelemiseen tarvitse panostaa. Hyvä suunnitelma on kaiken A ja O. Ja se ateriarytmi! Muistakaa se!

Tässäpäs siis oli hiukan ohjeita miten reissussakin voi syödä oikein ja terveellisesti, sekä kuinka voi liikkua reissussa, koska joskus on hyvä vähän reissatakin.  Jos olet päättänyt tavoitella jotakin asiaa, kuten minäkin, ei kannata lomallakaan panna ihan ranttaliksi. Pienikin painonnousu tai ähkyyn syöty- olo saattaa laukaista vanhat tavat ja tottumukset ja tavoite jää saavuttamatta.

Eli askel kerrallaan kohti tavoitetta, joka lähenee koko ajan! 

Tässä muuten hauska juttu, jonka toinen tyttäristäni kuuli puffet- pöydässä. Äiti sanoi lapselleen, että "Älä ota niitä perunoita, ne on niin halpoja". Eli olikohan tässä nyt kyse siitä paljon puhutusta "ruotsinlaiva- ilmiöstä" eli kun maksetaan ruoasta, jota saa ottaa niin paljon kuin haluaa, niin otetaan mahdollisimman paljon ja mahdollisimman kalliita vaihtoehtoja... ;). 

SYÖMISEN VAIKEUS

Melkein aina joudun perustelemaan asiakkailleni sitä, miksi pitää syödä niin paljon. Aika usein "entiset laihduttajat" ovat juuri niitä, jotka tätä ihmettelevät paljoa ruokamäärää. No olen tässä muutaman vuoden sisällä oppinut reagoimaan näihin asioihin ja osaan paremmin perustella asiakkailleni sitä, miksi pitää syödä niin paljon ja tietenkin, kun on saanut asiakkaiden kautta onnistumisia, niin luottamus sekä itseeni, että myös työkaluihini on noussut.



Useinhan syynä, miksi pitää syödä niin "paljon", on se, että vaikkakin ihmiset, ylipainoisinakin syövät määrällisesti vähän, kun puhutaan ruoan massasta, niin kalorillisesti sitten syödään paljon. Aika usein se, että syö määrällisesti vähän, johtaa napsimiseen ja mahdollisesti jopa pahimmissa tapauksissa ahmimiseen. Syödään herkkuja tai ihan vain ruokaakin todella paljon ja näitä napsimisia "ei rekisteröidä", koska ne syödään vähän ohi. Tai voisi sano "itseltä salaa", josta aika paljon asiakkaille puhun. Itseltä salaa syömisellä tarkoitan juuri napostelua. Ajatellaan, että ei nyt oikein ole nälkä, niin korvaan lounaan leivällä... Mutta sitten meneekin toinen.... Vähän pullaa... jne... jne... Sitten tuleekin se armoton morkkis syömisestä ja tehdään päätös, ettei nyt syödä ainakaan viiteen tuntiin mitään, koska tuli syötyä niin paljon.. No tämä johtaa siihen, että koska olet syönyt huonolaatuista ruokaa, joka ei pidä nälkää, niin jo kolmen tunnin päästä on armoton nälkä ja sitten lähtee lapasesta... Kuulostaako tutulta?! Tai sitten on se toinen äärilaita, että oikeasti syödään vain ihan älyttömän vähän ja elimistö menee säästöliekille ja sitten ihmetellään miksi paino ei putoa, jos on painonpudotus haavetta. Aineenvaihdunta ja muutenkin koko elimistö ei tässä tilassa toimi oikein. Eli jotta elimistö toimii kunnolla, painoa voi pudottaa turvallisesti ja pysyvästi sekä oppien uuden tavan suhtautua syömiseen, on ensin opeteltava syömään ja paljon...

Kitudieetit ovat historiaa!!

Minä itsekin tein juuri samaa aika kauan, kun
yritin laihduttaa. Meni päiviä, että söin niin kamalasti, että sitä ei tahdo nyt uskoa todeksi. Olen usein sanonut, että en ole niin "kamalaan" ruokapäiväkirjaan vielä törmännnyt, joka olisi itsellä ollut silloin, kun olin ylipainoinen. Sitten tuli päiviä, ettei ruokaa mennut paljon mitään, muutaman päivän jaksoin, mutta sitten.... Valmishampurilaisia, pitsoja, keksipaketteja (huom, ei siis yksittäisiä keksejä, vaan paketteja), karkkia, kääretorttua jne... Niin ja muuten sitten kaksi lämmintä ateriaa päivässä... Eli ahmiminen on ollut minun ongelmani, siksi aika usein voinkin sanoa asiakkaille, että tiedän mistä he puhuvat, koska olen saman kokenut.


Tämän päivän ongelma on mielestäni aika paljon se, että joka asiassa pyritään täydellisyyteen. Töissä pitää olla paras, tehokkain, nopein jne... Liikutaan tavoitteellisesti, salilla 3 kertaa viikossa ja samalla treenataan maratonille.... Pitää nostaa salilla kaikkein suurimpia painoja tai juosta kaikkein pisin matka tai nopeiten.... Kaikessa pitää aina olla paras.

Syömisen pitää olla koko ajan täydellistä, vaikka tosi asiassa riittäisi jos syöminen ja valinnat olisivat vain hyviä. Siinä vaiheessa, jos aletaan puhumaan lihasmassan kasvattamisesta tai vartalon kiinteytymisestä, on tarkempaa kuinka syöt, mutta jos tavoitteena on painonpudottaminen, silloin riittää, että valinnat ovat 80% :sti hyviä!! Älä siis tee asioista liian vaikeaa!!

ELÄMÄ ON...

Mistähän aloittaisi tämän homman... Niin paljon on tapahtunut viimeisen päivityksen jälkeen, että ei meinaa itsekään pysyä mukana.

No ainakin blogin nimi on muuttunut, joten se varmaankin kertoo jotakin. Maraton haave on jäänyt taka-alalle. Treenasin jo kovastikin, mutta huomasin, että paikat menee niin jumiin, ettei haavetta oikein voinut toteuttaa. Yksinkertaisesti palautumiselle ei jäänyt aikaa. Ja tuli siinä vähän muitakin muuttujia, kuten työpaikkojen vaihtoa jne...

Koko ajan on ollut mielessä blogin jatkaminen, mutta on ollut vähä sellainenkin olo, että kehtaanko, kun tavoitteeni meni näin pahasti "metsään". Oli ehkä sellaista valmentaja- valmennettava kriisiäkin ja taistelua, ehkä hiukan luottamuspulaakin. Joka sinänsä on aika hauskaa, koska kaikki tapahtuu oman pään sisällä, koska hehän ovat sama henkilö =). Nyt sitten päätin kerätä rohkauteni ja alkaa taas ajatuksiani tänne suoltamaan. Ajatuksena on kertoilla omasta valmennuksesta, asiakkaitteni valmennukseksesta sekä liikunnan, että ravitsemuksen puolelta.

Eli tästä tulee nyt aika lailla minun näköiseni blogi, ajatuksenihan joskus juoksee niin nopeaa, että jopa itselläni on vaikeuksia pysyä mukana. Mutta koittakaa kestää, tästä se lähtee.