AINA EI KAIKKI MENE KUIN STRÖMSÖSSÄ

Aina ei tosiaan kaikki mene kuin strömsössä, niinkuin otsikkokin sanoo. Viikonloppuna olin lauantai päivän muotinäytöksessä mallina ja aamu alkoi kampauksen ja meikin teolla klo 9, jossa menikin muutama tunti. Sitten nopeasti syömään ja harjoituksiin klo 14, josta heti esitys klo 16. Eli ruokailun kanssa oli hiukan ongelmia, vaikka yritinkin kovasti miettiä eväiden tekemistä ja eväät olivat mukana. Kova nälkä oli, mutta onneksi ruoka olikin jo valmiina. Voisi sanoa, että tässä vaiheessa vielä päivä oli pelastettavissa, mutta...

Edellisen päivän olin joutunut pitämään taukoa treenaamisessa, koska kävin ottamassa uuden tatuoinnin ja jotta se paranisi hyvin, tulisi hikoilemista välttää. Ja sitten olin ajatellut, että lauantainakaan en ehdi treenata, joten olin suunnitellut, että sunnuntaina käyn juoksemassa... No, kohta selviää miten se meni. Lauantaina tosiaan menin toiseen työhöni, eli osastolle yövuoroon, jossa käyn aina välillä tekemässä vuoron tai pari viikossa. Olin jo päättänyt hyvissä ajoin, että pidän lauantaina yövuorossa, karkkipäivän, kuten aina ennen minulla oli tapana. Jotenkin on mukava "palkita" itseään, kun joutuu kuitenkin valvomaan ja ajattelin tosiaan tehdä sen pitkästä aikaa. No kaupastahan nykyään saa vain isoja "mättö-jätti-säkkejä" (ainakin siinä vaiheessa, kun olet ostamassa mieluista tuntuu...)  jollaisen sitten ostin. Söin melkein koko pussin, yksin yön aikana... Plus pari donitsia, jotka joku ihana oli tuonut.. Osastolla työskentelyssä on se huono puoli, että aina jollakin on synttärit, nimipäivät, muuten-vaan haluaa-ilahduttaa- työkavereita- päivät. Tietenkin kukaan ei niitä pakota syömään, mutta yöllä, kun olet valvonut, on herkkujen välttäminen hiukan haastavaa, kuten itsekin taas sen huomasin. No sitten tietenkin, kun on syönyt karkkipussin ja donitsit, ei ole nälkä, ruoka ei maistu, siis oikea ruoka.


Eli nyt siis selvisi miksi meni tämä päivä pilalle ja tämä kostautui seuraavana. Nukuin pitkälle päivään, ei oikein maistunut kaurapuuro klo 14 päivällä ja sitten alkoikin taas maistua ne karkit. Lenkille ei ollenkaan huvittanut lähteä, vaan olin koko päivän kotona ja söin herkkua ja mitä sattuu. Illalla olin jo niin masentunut, että heitän koko homman romukoppaan.


Onneksi kuitenkin maanantai aamuna käytännöllisesti katsoen revin itseni juoksemaan juoksumatolle ja vedinkin hyvän treenin ja nyt taas tuntuu, että elämä voittaa. Eli mitä tästä opimme. Pari tärkeintä:

JOS TEET YÖVUOROA, ÄLÄ SYÖ HERKKUJA, AINAKAAN MITÄÄN MÄTTÖ-JÄTTI-SÄKILLISIÄ! PIDÄ AINA ATERIARYTMISTÄ KIINNI, ÄLÄ LIPSU! ENNAKOI JA VALMISTELE SEKÄ SUUNNITTELE! PIDÄ TREENEISTÄ KIINNI! ÄLÄ ANNA TEKOSYILLE VALTAA!

Eli toisin sanoen, tee itsekin niinkuin sanot=)!!